Liiketoimintasuunnitelmaan kuuluu hieman sanallista kuvailua, mitä teen ja kenelle. Siihen kuuluu näemmä myös erilaisia laskelmia ja taulukoita. Uusyrityskeskukselta saa käyttöönsä erilaisia laskentatyökaluja joilla yritystoimintaa voi suunnitella numeroina. Millaiseen liikevaihtoon pyritään ja kolmivuotissuunnitelmat numeroina. SWOT –analyysissa käydään läpi tärkeimmät asiakasryhmät ja tuotteet tai palvelut. Odotin että kaikki tämä olisi ollut paljon tylsempää ja vaikeampaa minulle.
Yrittäjyyskurssikin alkoi ja se on nyt viiden illan tiivis tietopaketti kaikesta tarvittavasta. Ihan alkuun käytiinkin läpi yrityksen perustaminen käytännössä, kuinka liikeideasta päästään tuottavaan työhön. Sielläkin painotettiin liiketoimintasuunnitelman laatimista ja se tuli kotiläksyksi. Minähän olin omaani jo aloittanutkin joten tein suunnitelmani vain loppuun. Suunnitelmaa tarvitaan muun muassa starttirahaan ja kuulemma myös mahdollista lainaa hakiessa, sitä tarvitaan myös alussa verottajan ja eläkemaksujen perustaksi kun niitä ei voi laskea vielä aiempien vuosien toiminnan perusteella. Vähän nyt jännittää kuinka oikeaan voi osua kun ei ole vielä päässyt alkuun. Perustin suunnitelmani freelancer –kokemuksilleni.
Sitä byrokratiaa on sitten luvassa kun yritys rekisteröidään ja tehdään ilmoitukset verottajalle sun muut. Myös starttirahaa hakiessa täytyy täytellä lippusia ja lappusia, onneksi sentään kirjanpitäjän kanssa sopimuksesta neuvotellessa ja pankissa yrityksen pankkitilistä ja muista kysellessä ei tarvinnut ihan kauheasti muuta kuin kuunnella ja vastailla kysymyksiin.